Näinhän se menee, meillä on nyt täysmurkku talossa.. Toissa viikolla rakas Lumpo näytti ensimmäisen kerran  ihan tosissaan "sentteriä" mammalle tottiskentällä. Kaikki muu kiinnosti neitiä ehkä miljoona kertaa enemmän kuin emännän "maahan"-käsky(-t).. Toisinaan tuo pieni eläin on itse kuuliaisuus ja vastapainoksi sitten täysin tottelematon nulikka! Mutta kyllä se tästä, eikö vaan? Kannustuksen sanoja on otettu mukisematta vastaan. Pitkästä aikaa kaivoin myös Tuire Kaimion Pennun kasvaus-kirjan luettavaksi, aiheena mikäs muukaan kuin murrosikäisen koiran kanssa eläminen...

Kaikessa murkkuilussaan Lumo on silti ihana ja rakastettava pieni koira.  Kotiin tullessa heittäytyy selälleen ja kaipaa rapsutuksia, tykkää läheisyydestä ja toiminnasta. Lumpo on ruvennut taas leikkimään, myös itsekseen. Useampana päivänä kotiin tullessa eteisessä on ollut vastassa melkoinen "toy story", kun neiti on tylsyyksissään kaivanut lähes koko lelulaatikon ympäri eteistä (ja lelujahan meillä riittää). Tunnustan kyllä, että välillä meinaa  mammalla hitsata kiinni,  esim. kun neiti hättyyttelee lintuja tai oravia ja on unohtanut "EI"-käskyn täysin, vahtihaukkuu järjettömästi ulkoilualueella, yleisesti sanottuna "ei kuule" tai todellisuudessa ei kuuntele yhtään mitään. Painelee vaan päättömästi oman päänsä mukaan minne ikinä mieliinkin... Murkkuilun seurauksena tottistelut on vähentyneet minimin, tehdään ainoastaan silloin kun Lumolla on hyvä hetki ja draivi tekemiseen. Toistaiseksi raunioilla tai hakumetsässä on ollut ihan kivasti kuulolla, lähtenyt suht hyvin sinne minne olen lähettänyt jne. Sen sijaan, että emäntä menettäisi hermonsa totaalisesti ja kaikesta yhdessä tekemisestä tulisi kamalaa ja tylsää pakkopullaa, ollaan keskitytty hauskojen sekä mukavien asioiden ja "ei minkään" tekemiseen. Hulmuteltu metsässä, pelloilla, nähty koirakavereita, leikitty, rapsuteltu... Jäljen tai namiruudun tekemiseen emännän pitäisi tsempata. Lumo tarvitsee nyt "järkevää" ja järjellistä puuhaa, missä heikolla keskittymiskyvyllä varustettu murkku voisi loistaa ja onnistua, sekä olla "hyödyksi" omille ihmisilleen. Ainakin raunioilla ja hakumetsässä Lumo on onnistunut keskittymään ja loistanut tehtävissä. Raunioista meillä on tosin nyt kolmen viikon kesätauko, joista kaksi ollaan oikeastikin lomalla.

Emäntä on muistanut kantaa kameraakin taas mukana, joten muutamia kaveripousauksia ja muita kuvatuksia menneiltä viikoilta...

Puuhapäivä raunioilla, keskiviikon ryhmää

Aida, Lumo ja Peiqi Pitkäkoskella

Kaverikuva

Peiqi ja Lumo

Lumo ja Dante

Lumon poikaystävä, komea Dante (Borderiinan Dynamiitti)

Lumo's Toy Story